Yahoo Italia Ricerca nel Web

Risultati di ricerca

  1. Kyösti Kallio. Syntyy Ylivieskassa 1873 . Raahen keskikouluun 1886 . Nuorisoseuratoiminta Oulun Lyseossa 1892 . ... Kallio rohkaisijana talvisodan aikana 1939 .

  2. Kyösti Kallio was a politician with a long-term vision. The central idea underlying his actions was to strengthen independence by integrating society through economic and social equality. The achievements of his career came especially in the periods of peaceful development when his tenacity and purposefully conciliatory attitude really came into their own.

  3. kyostikallio.fi › i-perusta-1873-1904 › maanviljelijaMaanviljelijä / Kyösti Kallio

    Kyösti Kallio oli maanviljelijänä toisaalta perinteellinen, varman päälle laskeva, mutta toisaalta ennakkoluuloton koneitten ja lajikkeitten kokeilija. Jälkimmäinen piirre oli luonnollista senkin vuoksi, että hän pian maamiesseuran johtomiehenä ja sittemmin Oulun läänin Talousseuran johtoportaaseen kuuluvana joutui itsekin propagoimaan uusien ideoiden puolesta.

  4. 3 dic 2010 · Sovitteleva Kyösti Kallio rakensi yhteishenkeä. Kun Kyösti Kallio valittiin vuonna 1937 presidentiksi, monet epäilivät hänen kykyjään. Helsingin seurapiireissä päiviteltiin, miten kielitaidoton presidentti ja ennen kaikkea hänen puolisonsa Kaisa selviytyisivät presidenttiparin tehtävistä. Talonpoikainen presidenttipari mursi ...

  5. 29 dic 2022 · Kyösti Kallio muistetaan kuolemastaan. Näemme hänet mustavalkoisessa valokuvassa vuodelta 1940. On joulukuu. Mies on ehkä vanhentunut, karvakauluksinen takki hänen yllään turhan väljä, mutta viikset ovat yhtä pörheät kuin ennenkin.

  6. 19 dic 2020 · Viimeinen matka – Presidentti Kyösti Kallio tuupertui kunniakomppanian edessä adjutanttinsa käsivarsille. Marsalkka Mannerheim kirjoitti joulukuussa 80 vuotta sitten: ”Se oli uljas kuolema, jos niin halutaan sanoa, mutta mielellään olisi suonut, että hän olisi saanut viettää elämänsä illan omaistensa parissa rakkaassa Nivalassaan.”

  7. 8 set 2006 · Kyösti Kallio puhui siirtoväelle 12.4.1940 . Talvisodan ensimmäisiä uhreja olivat itärajan pinnassa asuvat siviilit, joiden evakuointi alkoi jo ennen sotaa. Loka-marraskuussa 1940 lähti kodistaan lähes 100 000 karjalaista. Paikoin evakkoja kuitenkin vierastettiin uskonnon tai kielenkin tähden.