Risultati di ricerca
Kyösti Kallio, nato Gustaf Kalliokangas (Ylivieska, 10 aprile 1873 – Helsinki, 19 dicembre 1940), è stato un politico finlandese. Fu più volte ministro, capo del governo e presidente della Repubblica finlandese
Kyösti Kallio (Finnish pronunciation: [ˈkyø̯sti ˈkɑlːio]; 10 April 1873 – 19 December 1940) was a Finnish politician who served as the fourth president of Finland from 1937 to 1940. His presidency included leading the country through the Winter War ; [2] while he relinquished the post of commander-in-chief to Carl Gustaf ...
- Nuoruus
- Talonpoikaissäädyn Valtiopäivämiehestä Kansanedustajaksi
- Maanviljelystoimituskunnan Päällikkö Tokoin Senaatissa
- Maanviljelystoimituskunnan Päällikkö Svinhufvudin Itsenäisyyssenaatissa
- Helsingin Senaatissa 1918
- Tasavaltalainen
- Maatalousministeri
- Puhemies
- Pääministeri
- Maareformi
Kallion isä Mikko Kalliokangas oli kunnallispoliitikko Ylivieskassa. Vilkas ja vikkelä Kyösti kulki jo pikkupojasta lähtien isänsä ja renkien mukana kotitalonsa tallissa, pelloilla ja metsissä. Viimeisen kansakouluvuotensa Kyösti asui isänsä serkun, naimattoman ja lapsettoman Anttuuna Kankaan, Anttuuna-tädin, luona. Anttuuna-täti oli kauppiaan tytä...
Kallio aloitti valtiopäivämiesuransa Piippolan tuomiokunnasta valittuna talonpoikaissäädyn edustajana säätyvaltiopäivillä 1904–1905 vain 31-vuotiaana. Näin nuoren edustajan valinta säätyvaltiopäiville oli varsin poikkeuksellista. Kallio oli näkökannaltaan perustuslaillinen nuorsuomalainen, joka kagaalin jäsenenä vastusti Suomen suuriruhtinaskunnass...
Maa- ja metsätalousministeriä vastaavaksi Oskari Tokoin johtaman nk. Tokoin senaatin maanviljelystoimituskunnan päälliköksi Kallio nimitettiin 23. maaliskuuta 1917. 18. heinäkuuta 1917 tapahtuneen valtalain hyväksymisen johdosta Venäjän väliaikainen hallitus hajotti eduskunnan 31. heinäkuuta 1917, minkä jälkeen Tokoin senaatti esitti eronpyyntönsä ...
Tokoin senaattia seuranneessa nuorsuomalaisen Pehr Evind Svinhufvudin ns. itsenäisyyssenaatissa Kallio jatkoi maanviljelystoimituskunnan päällikkönä. Ennen vuoden 1918 sisällissotaa Kallio esitteli maanviljelyä vastaavana senaattorina eduskunnassa torpparien vapautuslain 21. tammikuuta 1918, mikä kuitenkin hyväksyttiin vasta sodan jälkeen 15. lokak...
Sisällissodan ajaksi senaatti jakautui kahtia Helsinkiin jäävään ja Vaasaan lähtevään osaan. Kallio jäi Helsinkiin ja piileksi 13. huhtikuuta 1918 saakka, kunnes saksalaiset tulivat Helsinkiin etelästä. Silloin Kallio ryhtyi johtamaan Helsingin senaattia, joka yhdistyi 6. toukokuuta 1918Vaasan senaattiin.
Maalaisliittolaisena Kallio vastusti puolueensa linjan mukaisesti monarkismia ja 17. elokuuta 1918 erosi suomettarelaisen Juho Kusti Paasikiven johtamasta senaatista, joka pyrki Suomen muuttamiseen kuningaskunnaksi Ruotsin vallan aikaisten perustuslaeiksi katsottavien lakien, Kustaa III:n aikaisen vuoden 1772 hallitusmuodon sekä vuonna 1789 annetun...
Kyösti Kalliosta tuli maatalousministeri 17. huhtikuuta 1919 Kaarlo Castrénin ja myös tätä seuranneeseen J. H. Vennolan hallitukseen. Kallio vastusti Kaarlo Juho Ståhlbergin tapaan 1919 Mannerheimin suunnittelemaa Pietarin valtaamista Nikolai Judenitšin avuksi, minkä tarkoituksena oli saada ympärysvaltojen Venäjän sisällissodassa tukeman Venäjän vä...
Toukokuussa 1920 Kallio valittiin eduskunnan puhemieheksi. Kalliosta tuli jälleen maa- ja metsätalousministeri J. H. Vennolan II hallitukseen 1921, missä hän aloitti Lex Kalliona tunnetun asutuslain, millä pyrittiin pakkolunastamaan maata tilojen luomiseksi tilattomalle väestölle ja laajentamaan tiloiksi itsenäistyneitä torppia. Kallion pyrkimys on...
Kyösti Kalliosta tuli pääministeri ensimmäisen kerran 14. marraskuuta 1922. Hänen hallituksensa suoritutti elokuussa 1923 noin 200 Suomen sosialistisen työväenpuolueen jäsenen joukkopidätyksen, mikä tunnetaan ”Kallion leikkauksena”. Tuolloin pidätettiin puolueen eduskuntaryhmän lisäksi myös puoluejohto. Maltillinen presidentti Ståhlbergkaan ei ollu...
1922 toinen johtava niin ikään alkujaan nuorsuomalainen maalaisliittolaispoliitikko Santeri Alkio jäi pois eduskunnasta, jolloin maalaisliiton sisäinen jänne muodostui Kallion ja Sunilan pohjalle. Kallio kannatti maaseudun asiaa laajemmin kuin lähinnä maatalouteen keskittynyt Sunila. Kallion ja Sunilan välisessä kiistassa edellisen taakse ryhmittyi...
Kyösti Kallio. 1873—1940 4th President of Finland 1936—1940. K yösti Kallio was born on 10 April 1873 in Ylivieska. He was the third of twelve children of Mikko Kallio and Beata Knuutila. He came from a well-off and enlightened farming family.
Kyösti Kallio, nato Gustaf Kalliokangas (Ylivieska, 10 aprile 1873 – Helsinki, 19 dicembre 1940), è stato un politico finlandese. Fu più volte ministro, capo del governo e presidente della Repubblica finlandese.
Kyösti Kallio (eigentlich Gustaf Kalliokangas) (* 10. April 1873 in Ylivieska, Großfürstentum Finnland, Russisches Kaiserreich; † 19. Dezember 1940 in Helsinki) war der vierte Präsident der finnischen Republik von 1937 bis 1940.
Kyösti Kallio's first cabinet was the eighth Government of the Republic of Finland. The cabinet's time period was November 14, 1922 – January 18, 1924. It was minority government.
