Risultati di ricerca
Aksel Frederik Airo (Turku, 14 febbraio 1898 – Heinola, 9 maggio 1985) è stato un generale e politico finlandese, responsabile delle operazioni durante la guerra d'inverno e la guerra di continuazione e membro dell'Eduskunta (il Parlamento finlandese) dal 1958 al 1966 tra le file del Partito di Coalizione Nazionale. [1]
Aksel Fredrik Airo (14 February 1898 – 9 May 1985) was a Finnish lieutenant general and main strategic planner during the Winter War and the Continuation War. He was the virtual second-in-command of the Finnish army under Field Marshal C.G.E. Mannerheim. He was born in Turku.
- Lapsuus Ja Nuoruus
- Sisällissota Ja Opinnot
- Talvisota
- Jatkosota
- Asekätkentä
- Kirja Asekätkennästä
- Kansanedustajaksi
- Kunniamerkit
- Myöhemmät vaiheet
- Hautajaiset
- GeneratedCaptionsTabForHeroSec
Aksel Airo syntyi Turussa ja hänen vanhempansa olivat talonomistaja Otto Fredrik Airo ja Amanda Vilhelmiina (o.s. Grönlund). Sukujuuriltaan Aksel oli vahvasti varsinaissuomalainen, sillä hänen isänsä oli syntynyt Paimiossa ja hänen äitinsä Liedossa. Perheeseen kuului myös Akselin pikkuveli Artturi (1900–1968). Poikien kouluvuodet osuivat keskelle n...
Valkoisten ja punaisten suhteet kiristyivät sisällissodaksi ja Airo liittyi valkoisten joukkoihin 27. tammikuuta 1918 Lauttakylässä. Kun punaiset löivät joukot hajalle, Airo jatkoi matkaansa rintaman läpi Kankaanpäähän. Hänet siirrettiin 5. Pohjanmaan patteristoon Pietarsaareen, jossa hän toimi aluksi suuntaajana ja tykinjohtajana, myöhemmin jaokse...
Suomi toteutti 7.–11. lokakuuta 1939 liikekannallepanon, jota sanottiin ylimääräiseksi harjoitukseksi (YH). Airo oli keskeisessä roolissa suunnitelmien toteuttamisessa. Puna-armeija hyökkäsi Suomeen 30. marraskuuta 1939 Suomeen johtavia tieuria käyttäen. Yleisesikunta hajautettiin ympäri Helsinkiä. Eversti Airo aloitti Hotelli Helsingissä viisivuot...
Kesäkuun 22. päivänä vuonna 1941 Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon. Muutamia päiviä myöhemmin Neuvostoliitto pommitti Suomea ilman edelläkäypää sodanjulistusta. Suomen hallitus katsoi Suomen olevan sotatilassa Neuvostoliiton kanssa ja aloitti hyökkäyksen itään tarkoituksenaan saada takaisin Moskovan rauhassa menettämänsä alueet. Airo toimi päämajoitu...
Kesäkuussa 1945 Airo pidätettiin ”kuulusteluja varten” asekätkentäjutussa; kuulustelut tosin alkoivat vasta yli puoli vuotta myöhemmin. Airo määrättiin otettavaksi turvasäilöön syyskuussa ja julistettiin vangituksi vuoden 1947 maaliskuussa oltuaan lähes kaksi vuotta Valpon pidättämänä. Airo sai syytteet asekätkennästä ja laittomasta liikekannallepa...
Kenraali Airo kirjoitti vankila-ajastaan asekätkentäprosessia eritelleen kirjan Liikekannallepanosalaliitto. Se muodostui hänen puolustuspuheestaan oikeudessa ja siihen liitetyistä kirjeistä. Kansanedustaja ja Mannerheim-ristin ritari, kapteeni Eero Kivelä, joka toimi Airon oikeusavustajana, salakuljetti tekstin ulos oikeudesta, toimitti aineiston ...
Vuosina 1958–1966 Airo istui eduskunnassa kokoomuksen kansanedustajana. Eduskunnan pöytäkirjojen mukaan Airo käytti erittäin vähän puheenvuoroja koko kahdeksanvuotisen kansanedustajakautensa aikana. Kokoomuksen silloisen puoluesihteerin Rauno Kosken mukaan Airo oli kuitenkin puolueväen ja eduskuntaryhmän keskuudessa hyvin arvostettu. Ainoan maanpuo...
Kenraali Airolle myönnettiin seuraavat kunniamerkit: 1. Vapaudenristin 2. luokan Mannerheimristi 2. Vapaudenristin ritarikunnan 1. luokan Vapaudenristi rintatähtineen miekkojen ja tammenlehvän kera 3. Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan komentajamerkki 4. 2. luokan Vapaudenmitali 5. Ranskan Kunnialegioonan upseerimerkki 6. Romanian Kruunuritarikun...
Airo piti omana tietonaan paljon sellaista, mitä Mikkelissä sota-aikana tapahtui tai päätettiin, kaikki häntä haastatella yrittäneet toimittajat ja kirjailijat, muun muassa Mauri Sariola, saivat aina saman vastauksen: ”Ne asiat eivät kuulu ulkopuolisille!” Nämä tiedot Airo myös vei mukanaan hautaan. Vuonna 1970 Otava julkaisi jatkosodan aikaisen pä...
Aksel Fredrik Airo kuoli 87-vuotiaana 9. päivänä toukokuuta 1985. Hänet siunattiin sotilaallisin kunnianosoituksin Helsingin Temppeliaukion kirkossaja hänet on haudattu Ristintaipaleelle. Hänen tuhkansa kätkettiin tykinhylsyssä kotipihaan rakennettuun kalliohautaan, johon kaksi vuotta myöhemmin haudattiin myös puoliso Aino Airo.
Aksel Airo oli suomalainen kenraali, joka vastasi operaatioiden suunnittelusta talvi- ja jatkosodan aikana. Hän osallistui sisällissodan, taisteluihin, jatkosodan ja Lapin sodan johtamiseen ja sai kunniamerkkejä Mannerheim-risti ja SVR suurristi.
3 mar 2009 · Kenraali Aksel Airo johti talvi- ja jatkosodan aikana Suomen operatiivisia sotatoimia marsalkka C. G. Mannerheimin oikeana kätenä. Leo Lehdistö ja Pekka Holopainen haastattelivat A. F. Airoa tammikuussa 1978.
9 ago 2011 · Kenraali Aksel Airo johti talvi- ja jatkosodan aikana Suomen operatiivisia sotatoimia marsalkka C. G. Mannerheimin oikeana kätenä. Leo Lehdistö ja Pekka Holopainen haastattelivat A. F. Airoa tammikuussa 1978.
- August 09, 2011
4 set 2023 · Aksel Airo oli suomalainen sotilas ja sotahistorioitsija, joka pelasi merkittävää roolia Suomen sodissa 1939–1944. Hän oli päämajan operaatiopäällikkö, joka kehitti ”motti”-taktiikan ja osallistui Operaatio Barbarossan suunnitteluun ja toteutukseen.
Aksel Fredrik Airo (14 February 1898 – 9 May 1985) was a Finnish lieutenant general and main strategic planner during the Winter War and the Continuation War. He was the virtual second-in-command of the Finnish army under Field Marshal C.G.E. Mannerheim.
